Miten keksijäksi tullaan? Ammatillinen kuntoutus avasi uuden uran

8.12.2016    Aiheet: Ammatillinen kuntoutus, Työkykyjohtaminen, Ajankohtaista

Kello on 4.00 aamulla ja Tarmo pomppaa ylös sängystä. Hänellä on idea. Ja silloin kun on hyvä idea, tulee flow päälle ja muuta ei mahdu mieleen. Tästä saa välillä kuulla vaimoltakin.

Tarmo on keksijä. Kun Tarmo näkee ongelman, on ratkaisun etsiminen jo mielessä. Välinpitämättömyyttä hän ei siedä - sitä, että ongelmia ei viitsitä ratkaista. Se on ongelma yhteiskunnassamme. Ideoita syntyy paperille yleensä viikottain. Joskus taas pitkään aikaan ei synny mitään. Kaikki ajatukset täytyy kirjoittaa ylös, koska ratkaisu saattaa syntyä vasta vuodenkin päästä.

ammatillinen kuntoutus

 

On kiireinen päivä työmaalla, jossa Tarmo työskentelee työmaapäällikkönä. Rakennustelineitä siirretään urakan edetessä. Telineet kuuluisi naulata yhteen, mutta välillä tämä tehdään retuperäisesti. Tarmoa ärsyttää. Sieltä ylhäältä kun riittää, että putoaa kerran.

Hän rakentaa prototyypin kaiteesta, jonka avulla jatkuvasta siirtelystä päästään eroon. Ja idea toimii. Tarmon poika kannustaa hakemaan apurahaa, koska nyt on keksitty jotain järkevää. Ja heti tärppää. Syntyy Tarmon ensimmäinen keksintö.

kun fyysisestä työstä tulee myrkkyä

Mutta sitten tulee kipu. Terveys ei kestä rasitusta ja fyysisen työn tekeminen käy mahdottomaksi. Vanha tuttu pesti rakennustyömaalla täytyy jättää.

Keksiminen oli kuitenkin jäänyt päälle. Tai ainahan se on ollut päällä. Lapsuudesta saakka on riittänyt ideoita ja kokeiltu ties mitä, rakennettu kelluva Stiga.

“Pitkän aikaa mietin, että mitä sitten tekisin. Ruumiillinen työ on myrkkyä mulle. Alussa sitä oli vaikea hyväksyä, kun urheiluakin harrasti, mutta se oli vain pakko jättää. Kuulin keksintökoulusta ja tällä tiellä ollaan.”

yksin on raskaampaa

Pian Rastorin aikuiskoulutuskeskuksesta valmistuvat Suomen 19 ensimmäistä keksijää. Heidän joukossaan on ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme, Tarmo, 57.

“Olen todella innokas koululainen. Oppimista ei kannata ikinä lopettaa. En ole varmaan edes vanhin opiskelija. Ja Opteamin kuntoutussuunnittelija Leenalta on aina saanut tukea kun on tarvinnut.”

Keksintökoulussa heitellään ilmaan mahdottomia ajatuksia, eikä torpata mitään. Niin sanotusti naama virneessä tehdään keksintöjä. Opitaan markkinoinnista, yrittäjyydestä ja patenteista. Patentti- ja rahoitushakemukset ovat yksin tehdessä raskaita.

"Suosittelen lämpimästi tarttumaan ammatilliseen kuntoutukseen, jos sellainen tilaisuus suodaan. Pelkkää positiivista sanottavaa. Ihmiset on siellä sitä varten ja osaa työnsä.”

hyvä keksintö on arvokkaampi kuin lottovoitto

Mökin saunassa Tarmon ajatukset luistavat paremmin kuin missään muualla. Tarmo näkee ajatukset väreinä ja keksinnöt punaisina. Ajatuksia lentelee, eikä niistä aina tiedä, mitä niistä tulee. Pitää tehdä, kuunnella ja nähdä. Kokeilla. Keväällä edessä on start-up kilpailu. Niistä saatava palaute on arvokasta.
 
“Omasta mielestäni keksintöni toimivat aina hyvin, mutta niiden pitää toimia muidenkin mielestä. Ei keksiminen varmaan lopu ikinä. Haave olisi tietysti saada hyvä patentti. Hyvää keksintöä arvostaa enemmän kuin lottovoittoa. Siinä näkee työnsä tuloksen.”

 -- --

Opteam tuottaa myös lakisääteisiä ammatillisen kuntoutuksen palveluja työeläke- ja vakuutusyhtiöille.

Työkykyjohtamisen palveluiden avulla yritys pystyy hallitsemaan työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia ja työntekijöiden työkyvyttömyysriskitilanteita. Työkykyjohtaminen on nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan aiemmin.

TUTUSTU TYÖKYKYJOHTAMISEN PALVELUIHIMME