MVH-blogi-paakuva-syyskuu-Opteam-suomen-kieli.jpg

Jos Ismo Leikolan suomen kielen oppitunti olisi totta, meidän ei tarvitsisi olla huolissamme ulkomaalaisten työntekijöiden kielitaidosta

18.9.2017    Aiheet: Työelämä, Blogi

Tutkimusten mukaan suomen kieli kuuluu maailman vaikeimpiin kieliin oppia. Liekö syy vai seuraus, mutta tutkimusten mukaan ulkomaalaisten mielestä suomalaisiin on myös erittäin vaikea tutustua. Ulkopuolisen silmin olemme varautuneita ja lyhytsanaisia.

Stand-up koomikko Ismo Leikolan mielestä suomen kieli on helppo kieli. Riippumatta siitä kutsutaanko vieraita syömään, kauhistellaanko pitkää jonoa, halutaanko muistuttaa että onnettomuus oli ennustettavissa vai syyttää puolisoa liian myöhään jatkuneesta iltamenoista, niin kahdella sanalla pärjää. Sanat ovat ”No niin”. Leikolan mielestä 90 % keskusteluista voidaan käydä ainoastaan näitä sanoja käyttämällä. Äänensävy indikoi sanojen merkityksen.

Harmillista, että Leikolan suomen kielen oppitunti
ei ole totta

Toivoisin, että Leikola olisi oikeassa. Jos hän olisi oikeassa, ulkomaalaistaustaisille suomen kielen oppiminen olisi helppoa ja heidän kotouttaminen suomalaiseen työhön ja elämään sujuisi paremmin. Koska Suomi ei pärjää ilman ulkomailta saapuvaa osaamista ja työvoimaa.

Ei ole enää uutinen, että tietyillä aloilla on työvoiman saatavuusongelma ja yrityksillä on vaikeuksia löytää sairaanhoitajia, rakennusinsinöörejä, kokkeja tai koodareita. Niin kutsuttu kohtaanto-ongelma, jossa työ ja sen tekijä eivät löydä toisiaan, on monelle yritykselle arkipäivää.

Paltan tuoreen suhdannekatsauksen (2/2017) mukaan yli 40 % voimakkaasti kasvavista palveluyrityksistä ilmoittaa kärsivänsä osaavan työvoiman saatavuudesta (2.9.2017 HS ). Tarvitsemme sekä asiantuntijoita että suorittavan työn tekijöitä. Paltan tutkimuksen mukaanyksi asiantuntijatehtävä generoi vähintään kaksi matalamman tuottavuuden työpaikkaa.

Jos ei kotimaasta löydy työntekijöitä, niin meille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin hakea apua ulkomailta. Ja näiden henkilöiden olisi hyvä oppia suomea.

Ulkomaalaistaustaisten palkkaamista helpottava lakialoite tehostaisi yritysten toimintaa

Ulkomaalaisten palkkaamista on tähän asti vaikeuttanut saatavuusharkinta, joka velvoittaa yrityksiä selvittämään löytyykö Suomen työmarkkinoilta tai EU:n alueelta sopivaa työvoimaa, ennen kuin yritys voi palkata työntekijän EU:n ulkopuolelta.

Poliitikot yli puoluerajojen ovat havahtuneet tähän byrokraattiseen käytäntöön, joka hidastaa ja vaikeuttaa yritysten toimintaa ja hidastaa työmarkkinoiden normaalia toimintaa. Muun muassa Juhana Vartiainen (kok) ja Anna Kontula (vas) ovat tehneet lakialoitteen, jossa ehdotetaan ulkomaalaislakia muutettavaksi siten, että EU ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleviin työntekijöihin sovellettavasta saatavuusharkinnasta luovuttaisiin. 

Miksi on tärkeää helpottaa EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden palkkaamista?

Suomalaisia työntekijöitä ei riitä kaikkiin tehtäviin, mutta eikö Euroopastakaan löydy tekijöitä?

Olemme Opteamissa huomanneet, että joidenkin alojen tekijöistä on Euroopassakin pulaa, mutta suurempi ongelma on Suomen vetovoima. Eurooppalaisille työntekijöille muuttaminen Suomeen ei ole riittävän suuri hyppy korkeamman elintason maahan. Eurooppalaisia ei myöskään välttämättä houkuttele suomalainen ilmasto, pidättynyt kansanluonteemme tai pohjoinen sijaintimme pitkine välimatkoineen. Kun he voivat valita, he valitsevat usein itseään lähempänä olevia työtilaisuuksia.

Siksi yrityksille on tärkeää, että palkkaamisprosessi on sujuva riippumatta asuuko työntekijä EU:n alueella vai jossakin muualla globaaleilla työmarkkinoilla.

Ulkomaalaisia ihastuttaa turvallisuus mutta hidastuttaa kielen oppiminen ja ystävien löytäminen

Maailmanlaajuisen Expat Insider 2017 -tutkimuksen mukaan Suomi on maailman parhaita maita varsinkin perheellisen näkökulmasta. Turvallisuus on maailmanluokkaa, lastenhoito edullista ja koulutuksen laatu vuodesta toiseen ylivertaista muihin maihin verrattuna.

Kun samassa tutkimuksessa selvitetään mikä tässä lintukodossa sitten on vähemmän houkuttelevaa, niin vastaukset liittyvät aina kielen vaikeuteen. Kielemme kuuluu maailman vaikeimpiin ja sen oppimiseen tarvitaan kaksi kertaa enemmän kielikoulutusta kuin esimerkiksi ruotsin kielen oppimiseen.

Mutta vieläkin vaikeampaa saman tutkimuksen mukaan on paikallisten ystävien saaminen. Siinä Suomi sijoittuu sijalle 57 kaiken kaikkiaan 65 tutkitun maan joukossa.

No eipä ihme, että kieltä on vaikea oppia, jos ei kenenkään kanssa voi sitä harjoitella. Ja jos tutkitusti varautuneet suomalaiset (kolmanneksi viimeisin sija heti Japanin jälkeen) sattumoisin puhuisivatkin tuntemattoman ulkomaalaisen kanssa, niin se tapahtuu tavallisesti englanniksi. Eihän meillä kärsivällisyys tahdo riittää kuuntelemaan huonoa suomea, vaikka vastapuoli haluaisi sitä puhua.  

Voisimmeko auttaa Suomea auttamalla ulkomaalaistaustaisia oppimaan nopeammin suomea?

Jos emme halua, että ulkomaalaistaustaiset auttavat meitä rakentamaan talouskasvua ja parantamaan huoltosuhdetta, meidän kannattaa pidättäytyä vanhoissa tavoissa ja pyrkiä vaikeuttamaan heidän kotoutumistansa kaikin tavoin. Ei helpoteta työntekijöiden työlupatoimia, eikä auteta ihmisiä sisään työyhteisöön ja yhteiskuntaan.

Mutta jos ymmärrämme, että tarvitsemme lisää työntekijöitä varmistaaksemme Suomelle hyvän tulevaisuuden myös seuraavaksi sadaksi vuodeksi, meidän on syytä miettiä asennettamme.

Kannatan ehdottomasti saatavuusharkinnan poistamisen lakialoitetta. Ja koska Leikolan käsitys suomen kielen yksinkertaisuudesta ei ole totta, toivoisin että voisimme yksilöinä toimia vastuullisemmin ja kaukonäköisemmin ulkomailta tulleita työntekijöitä kohtaan

  • auttamalla heitä tuntemaan itsensä tervetulleeksi työyhteisöön keskustelemalla heidän kanssaan ja kutsumalla heitä mukaan tilaisuuksiin ja tapahtumiin
  • osoittamalla kärsivällisyyttä suomen kieltä harjoittelevia henkilöitä kohtaan
  • puhumalla suomea silloin kun vastapuolen kielitaito antaa siihen mahdollisuuden, vaihtamatta välittömästi keskustelua englannin kielelle – arkitilanteissa vaikkapa kahvia noudettaessa se kyllä onnistuu
  • tarjoamalla helposti löydettävää kieliopetusta  - tällä hetkellä muun muassa
    TE-palveluiden verkkosivuilta ei löydy tietoa suomen kielen kursseista englanniksi

No niin! (= Ryhdytäänpä hommiin ja autetaan ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä oppimaan suomea nopeammin.)

Minna Vanhala-Harmanen

Minna Vanhala-Harmanen

minna.vanhala-harmanen@opteam.fi

Toimitusjohtaja, Opteam
puh. 040 0511 786

Näytä kaikki kirjoitukset »


Tilaa blogikirjoitukset

 

muutosturva