Kasvu vaatii luovaa rohkeutta

Luovuudelle on tilausta – mutta uskallusta panostaa siihen vielä puuttuu

8.9.2017    Aiheet: Luova, Ajankohtaista

Kuten Opteamin toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen Kasvu vaatii luovaa rohkeutta -tapahtuman alussa sanoi, meidän pitää konkreettisesti tarttua niihin asioihin, jotka vaativat meiltä erityistä huomiota. Luovuudessa piilee kasvun kannalta koko kansakunnan etu ja näin ollen on aika ruveta nostamaan luovuutta vahvemmin esille.

Opteam Luovan Kasvu vaatii luovaa rohkeutta -tapahtumassa 29.8. oli paikalla luovien alojen  ja yritysten edustajia sekä luovan työn tekijöitä. Aamupäivä rakentui puheenvuoroista, paneeleista sekä aktiivisen yleisön kommenteista ja kysymyksistä.

Työelämä muuttuu, mutta miltä se tuntuu? 

Aamupäivän ensimmäisessä puheenvuorossa Kirsi Juva Como Helsingiltä esitteli Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran teettämä ja yhteistyössä henkilöstöpalveluyritys Opteamin, uutis- ja sisällöntuotantoyhtiö Mediahub Helsingin ja Teollisuustaiteen Liitto Ornamon kanssa toteutettu selvitystyötä ”Ihanaa, kamalaa ja siltä väliltä. Työelämä muuttuu – miltä se tuntuu”.

Kasvu vaatii luovaa rohkeutta Kirsi Juva

 

Selvityksen näkökulmaksi on valittu usein esitetyn makronäkökulman sijasta yksilön näkökulma, ja Kirsi esitteli selvityksen tuloksia luoville tekijöille esitettyjen kysymysten kautta. Luovat työntekijät, tai niin kutsutut ”sitkeät luovijat”, ovat lopulta optimistisia töidensä suhteen, vaikka huoli toimeentulosta ja jatkuvuuden puutteesta vaivasikin.

Ihmisiä ei pelota työ, vaan työnhaku ja työhaastattelu. Rekrytoijien eli portinvartijoiden läpi pitää päästä.

Halutaan palkata luova tekijä, teoriassa

Kirsin esityksessä suurimpana huomiona oli luovien työntekijöiden haaste myydä omaa työtän ja osaamistaan. Myynti nähtiin kirosanana luoville ihmisille. Toisaalta taas asia ei ollut niin mustavalkoinen, sillä jotkut vastaajat näkivät omaksi vahvuudekseen taidon kertoa osaamisesta ja vahvuuksista, mutta Suomesta vain puuttuvat ne tahot, joita luovien ihmisten osaaminen kiinnostaisi. Yleinen havainto selvityksessä on, että työnantajat ovat kiinnostuneet palkkaamaan luovan tekijän, mutta vain teoriassa.

Aineiston mukaan luovien työntekijöiden keskuudessa taloudellinen vapaus on unelma-asia, mutta silloin yksilöllä pitää olla hallussaan myyntitaidot sekä elämän-, kassan- ja stressinhallintataidot. Koska vakituinen työ on Suomessa edelleenkin valtavirtaa, turvallisuus on työelämässä keskeinen pointti.

Uskon väitteen työelämän muutoksesta siinä vaiheessa, kun pankit muuttuvat. - Eräs luova tekijä

Työnhakutaidoilla ja uskalluksella lisää luovia tekijöitä yrityksiin

Kirsi Juvan puheenvuoron jälkeen Journalistiliiton Petri Savolainen ja viestintäalan yrittäjä Heidi Hammarsten otettiin mukaan lavalle ja aiheesta jatkettiin paneelin voimin. Moderaattori Opteam Luovan Elina Yrjölä kiskaisi paneelin käyntiin kysyen, miksi jonkun pitäisi päästä hörhöilemään jonkun rahoilla, jos siitä ei ole mitään hyötyä?

”Vau”, naurahti Kirsi Juva ja sanoi vastaavansa tähän kysymykseen hiukan vakavammin. Kirsi kommentoi, että joskus luovassa työssä lähtö voi olla avoin ja kaaottinenkin, ennen kuin suunnitelmat ja tavoitteet ovat selvillä. ”En usko, että kukaan haluaa olla hörhöilijä.”

Paneelissa nostettiin työnhakutaidot keskiöön. Työnhakutaidot ovat sitä, että ymmärrät syvällisesti mitä osaat tehdä ja vieläpä osaat esittää taitosi toiselle.

Työelämä toimi niin, että luovuus nähdään tärkeäksi, mutta kaikki halusivat hoitaa ensin "ne "tärkeämmät", nopeasti tuottavat asiat. Aiemmin mainitut portinvartijat eli rekrytoijat nähtiin yhtenä osasyynä siihen, että luovien työntekijöiden voi olla vaikea löytää työtä, sillä rekrytoijien piirissä vallitsee myös turvallisuushakuisuus.

Työnhakijat ovat jo luovia, mutta miten rakenteet antaisivat myötä?

Aamupäivän toisessa osiossa Sitran Mikko Kesä  nosti puheenvuorossaan esille, että Suomessa on noin 1,85 miljoonaa potentiaalista työnhakijaa.

Isossa kuvassa muutokset ja vaikutukset työelämään ja työhön toteutuvat aina taantumien ja lamojen yhteydessä. Näin ollen tulevaisuuden työelämän keskusteluihin pitäisi nostaa rohkeuden lisäksi luottamusta. Tähän Mikko antoi neljä omaa ratkaisua, mutta näki myös yhteiskunnan merkityksen tärkeänä koko työelämän kehittymisen kannalta. 

  • Työmahdollisuuksien runsaus
  • Vahva visio tulevaisuuden työstä
  • Johdonmukainen, pitkäjänteinen ja oikein rytmitetty uudistustyö
  • Toimivat palvelujärjestelmät

Joskus luova työ tuottaa rahan sijaan hyvinvointia ja kulttuurillista arvoa

Mikon jälkeen Neogames Finlandin johtaja Koopee Hiltunen kertoi luovien alojen olevan Suomen talouden ja työllisyyden vahvistajia. Vertaamme paljon asioita Ruotsiin, joten Koopee halusi kertoa, että Suomen peliala on kaksi kertaa suurempi kuin Ruotsissa. Koska yhteiskunnan järjestelmät ovat niin jäykkiä, Koopeen mukaan kannattaa etsiä niitä kohtia, mitä voi jo hyödyntää.

"Joillakin luovilla tuottajilla ei ole rahallista arvoa, vaan muuta arvoa, kuten hyvinvointia ja kulttuurillista arvoa."

Koopeen kertoi, että usein kuullaan perusteltavan asioita ja tekemättä jättämisiä "mutta kun laki kieltää tämän" -lauseella. Kun sitten tarkastellaan Suomen lakia, laki ei itseasiassa kiellä, mutta meidän nykyiset järjestelmät ja käytännöt ovat muovautuneet vain väärin niiden mukaan.

Koopeen mukaan peliala Suomessa on siksi niin suurta, että alalla kaikki, innostuksesta lähtien lähtee yksilöstä. Pelialalla on tajuttu, että globaalimarkkinoilla ei voi valittaa."

Koopeen ja Mikon puheenvuorojen jälkeen aamun toiseen paneeliin liittyivät mukaan Viestintätoimisto Drumin perustaja ja osakas Tero Kekki sekä Opteamin toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen. Panelistit miettivät, mikä edistäisi jäykkien rakenteiden purkamista. Ensinnäkin meidän kaikkien oman ajattelun pitää muuttua. Tämä koski myös luovien alojen tekijöitä.

"Luovuuden puutteesta voidaan valittaa ja syyttää valtiota, mutta aletaan yhdessä edistämään asioita!"

Toisekseen tulevaisuus syntyy tarinoista. Silloin tarinan pitäisi rakentua tulevaisuuden uskon varaan, ei kauhutarinoihin. Minna Harmala-Vanhanen totesikin, että luovuuden tärkeydestä pitää alkaa puhua: kertoa konkreettisia tarinoita.

Luova rohkeus - paneeli 2_2.png

Kolmanneksi esiin nostettiin, että yrityksen tehtävä on luoda ihmiselle paikka, jossa käytetään omia vahvuuksiaan, ja jokainen pääsee oppimaan toisten tekijöiden vahvuuksista.

Kasvu vaatii yhdessä kohottumista

Aamupäivän yhteennitojana toimi Opteamin kanssa paljon yhteistyötä tehnyt Esa Saarinen.  Esan esitys alkoi kysymyksellä, kuinka paljon olet vapaasti reflektoinut? Esa korosti, ettei tarkoita vapaalla reflektoinnilla asioiden pohtimista kerran vuodessa kesälomalla, vaan pysähtymistä asioiden äären kiireen keskellä ja aktiivista kokonaiskuvan hahmottamista.

"Sinä et pysty samaan aikaan reflektoimaan vapaasti, mutta olemaan myös tehtäväsuuntautunut. Aktivoi kyky reflektoida vapaasti."

Esa kertoi suomalaisessa pelialassa toteutuneen saman kuin Nokian ihmeessä. Ihmiset olivat innostuneita tekemään toistensa kanssa epäitsekkäästi uusia juttuja.

Kasvu vaatii luovaa rohkeutta Esa Saarinen

Rinnallaolevuus on nimenomaan suomalainen vahvuus, missä katsotaan ihmisiä samasta tasosta.

"Kun tunnistat puutteita, mieti onko tämä pintapuute vai oikeasti puute?"

Esa antoi lohdutuksen sanaa luoville tekijöille siinä, että luovaan työhön liittyi aina odotus. Ihmiset eivät tajua tuotteesi tai palvelusi arvoa heti, mutta kun vuodet kuluvat, heimo alkaa kerääntyä ympärille. Tästä osoituksena Esan oma "Pafos"-seminaari, joka alun yskinnän jälkeen on lähtenyt vetämään vähintäänkin erinomaisesti.

Esan koko esityksen kiteyttävä teema oli "Yhdessä kohottuminen." Esa avasi aihetta omilla henkilökohtaisilla tarinoilla aina Lady Gagan kommenteista vanhaan suomalaiseen naiseen. Ympäröivässä elämässä vastaan on tullut kymmeniä hetkiä, jolloin on tapahtunut yhdessä kohottumista. Tuota maagista nostetta, jolle ei ole olemassa valmista ja selvää nimikettä.

"Yhdessä kohottumisessa et kerkeä edes kaatua, kun toinen on jo nostanut ylös."

 Kasvu vaatii luovaa rohkeutta

Tilaa blogikirjoitukset

muutosturva