BlogiPääkuva.png

Massamainonnasta personoituun markkinointiviestintään

13.9.2017    Aiheet: Blogi

Ajan ja etäisyyksien vaihtuminen postivankkureiden rattaista sosiaalisen median hektisyyteen on tuonut mukanaan monenlaisia muutoksia. Informaatiotulvan keskellä eläessämme on yhä haastavampaa tavoittaa halutut kohderyhmät markkinointiviestinnän keinoin. Mitä  muuttuvasta markkinointiviestinnästä pitäisi ymmärtää?

VIESTINNÄN KIIHDYTYSKAISTALLA

Väline on viesti. Näin totesi kanadalainen kulttuurifilosofi Marshall McLuhan järkyttäen aikalaisiaan 1960-luvulla tarkoittaen viestintävälineen olevan itsessään jo viesti, eikä niinkään sen välittämä informaatio. McLuhan puhui nimenomaan televisioajan sukupolvelle. Tärkeää ei ole television tarjoama sisältö, vaan ylipäänsä sen luoma kokemus ja vaikutus yksilön elämään. Nykypäivänä diginatiivien aikakautena televisio voidaan tällaisessa keskustelussa vaihtaa Facebookiin.

Missä mielessä sosiaalista mediaa voidaan ajatella viestinä ja mediana itsessään. Entä mitä se tarkoittaa markkinointiviestijälle. Viestintä on muuttunut kirjeiden lähettämisen ja lennättimien kultakaudesta enemmän kuin moni olisi uskaltanut arvatakaan. Sähköistyminen on luonut uudenlaisia mahdollisuuksia tavoittaa ihmisiä yhä nopeammin. Sähkeet ja radiolähetykset tavoittivat ihmisiä uudella tavalla ja nopeudella kuin aiemmin oli totuttu. Nykypäivänä lähettämämme viesti tavoittaa haluamamme kohderyhmän ainoastaan yhdellä klikkauksella.

SAIPPUASARJOISTA DATAJALANJÄLKIIN


Television kaltaisten medioiden myötä ymmärrys viestintävälineiden kaupallisesta potentiaalista jatkoi kasvuaan. Alettiin puhua kohdennetusta mainonnasta, joskaan ei siinä mittakaavassa kuin nykypäivänä. Television yleistymisen myötä yritysten markkinointiviestintäosastot pystyivät ensimmäisiä kertoja tavoittamaan liikkuvan kuvan ja äänen synteesillä tarkkaan rajattuja potentiaalisia asiakassegmenttejä tiettyjen ohjelmien mainoskatkojen aikoina. Kotiäideille suunnattujen ”saippuasarjojen” nimitys esimerkiksi juontaa juurensa tälle kohderyhmälle suunnattujen kotitaloustuotteiden markkinoinnista.

Televisio välineenä loi itsessään täysin uudenlaista kulttuuria yhteiskuntaan samalla tavoin kuin sosiaalinen media tänään mahdollistaa ja muovaa elämäämme. Tehdessämme kohdennettua mainontaa eri sosiaalisen median alustoille, emme välttämättä tule edes ajatelleeksi miten helppoa meille on tavoittaa tietty rajattu kohderyhmä vaikka toiselta puolelta maailmaa. Tämä avaa luonnollisesti aivan uudenlaisia mahdollisuuksia myös liiketoiminnalle.

Digitalisaation aikakaudella jätämme jatkuvasti datajälkiä liikkeistämme ja klikkauksistamme internetissä. Markkinointi on helpompaa kohdistaa kuin koskaan ennen, mutta toisaalta potentiaaliset liidit ovat fragmentoituneet yhä pirstaloituneemmiksi pieniksi joukoiksi. Massamainonta ei tavoita vuonna 2017 enää kuin joissain tapauksissa. Personoitu markkinointiviestintä paitsi tavoittaa paremmin, myös puhuttelee ostajaa herkemmin.

BlogiFeaturedImage.png

MUUTTUVAN MARKKINOINTIVIESTINNÄN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET


Ostajat niin B2B- kuin B2C-puolella ovat vaativampia kuin koskaan, sillä iso kasa informaatiota mistä tahansa tuotteesta on vain klikkauksien päässä. Negatiiviset kokemukset myyntiprosesseista ja -tuotteista tavoittavat silmän räpäyksessä valtavan määrän ihmisiä. Markkinointiviestijän näkökulmasta ennen viestimistä tulisi ymmärtää viestintävälineen sisältämä ydin. Esimerkkinä voidaan mainita tiettyjen tietotekniikkabrändien tai sosiaalisen median alustojen sisäänkirjoitettu viesti käyttäjiensä elämäntavan tukena ja jatkeena – ei pelkästään välineenä tekemiselle ja viestinnälle.

Marshall McLuhan puhui aikanaan tulevaisuutta ennustellen maailmankylän käsitteestä, jossa etäisyydet viestin kulkemiselle voitetaan tekniikan kehittyessä. Näinä globalisaation aikakauden päivinä elämme täysillä tätä vuosikymmeniä aiemmin tavoiteltua utopiaa. Onnistuneen markkinointiviestinnän aikaansaamiseksi on ymmärrettävä lukuisien eri alustojen tarjoamat mahdollisuudet tiedostaen samalla niiden rajoitteet. Jokaiseen kanavaan ei kannata koskaan tuottaa täysin samanlaista sisältöä, sillä viestintävälineiden käyttäjäkontekstit ja käyttäjäryhmät ovat yleensä heterogeenisiä. Vaikka markkinoijabrändin luoma mielikuva myytävästä tuotteesta yksittäisessä mainoksessa olisi kuinka vahva ja harkittu, olisi hyvä muistaa jokaisen tulkitsevan näkemäänsä ja kokemaansa omista sosiokulttuurisista lähtökohdistaan käsin.

Markkinointiviestintä on äärimmillään kuin nuorallakävelyä; on uskallettava rohkeasti katsoa eteenpäin välittämättä mahdollisista viestin väärintulkinnoista, ja taas toisaalta olisi syytä tiedostaa potentiaaliset riskit näihin.

 
Niko-Pekka Matilainen

Niko-Pekka Matilainen

viestinnän assistentti

Näytä kaikki kirjoitukset »


Tilaa blogikirjoitukset