mindfulness

Mindfulness rauhoitti poukkoilevan mielen

8.6.2017    Aiheet: Henkilöstön kehittäminen, Työelämä, Blogi

Hyväksyvän tietoisen läsnäolon harjoittelu – mindfulness – voi auttaa vähentämään stressiä, opettaa läsnäoloa kotona tai töissä ja ihan vain parantaa arkista jaksamista.

Mies oli hyvin hermostuneen oloinen ja rauhaton. Hän kiemurteli penkissään.

Minä olin paikalla valmentamassa metallialan yrityksen työntekijöitä. Kun teimme ensimmäisen ja erittäin yksinkertaisen mindfulness-harjoitteen, miehen keho rauhoittui. Hän puhui jäsentyneemmin kuin tapaamisen aluksi.

"Miksi kukaan ei ole aikaisemmin tehnyt minulle tätä?" hän kysyi.

Yli 40-vuotias mies oli ollut levoton koko elämänsä ajan. Hän kertoi, että hänen ajatuksensa poukkoilevat edestakaisin, ja keskittyminen yhteen asiaan on vaikeaa. Hänen elämässään tapahtuu kaikenlaista, koska hänellä on tapana singota aina sinne, minne huomio kiinnittyy.

Ohjausten välissä mies alkoi harjoittaa mindfulnessia itsenäisesti ja järjestelmällisesti. Uusi taito merkitsi hänen elämälleen paljon: kun mieli selkiytyi, hän alkoi hallita impulsseja, jotka aiemmin olivat vieneet häntä. Tämä näkyi paitsi töissä, myös kotona. Eräässä tapaamisessamme mies mietti, että mindfulnessin avulla koulunkäyntikin olisi voinut olla hänelle helpompaa.

Mikä mindfulness?

Miehen kokemus osoittaa hyvin sen, kuinka kokonaisvaltaisesti mindfulness voi vaikuttaa ihmisen elämään. Mitä mindfulness sitten on?

Yleensä kutsun sitä mielen lihaksen treenaamiseksi. Hieman tarkemmin määriteltynä mindfulness on hyväksyvän, tietoisen läsnäolon harjoittamista.

Hyväksyvä tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei kiukustu, kun ajatus väistämättä lähtee harhailemaan tai sitä, ettei jää kriittisesti harmittelemaan, miksi ajattelee näin tai noin. Mindfulnessissa tunnistetaan ajatukset ja tunteet ja ollaan hyväksyvästi läsnä niiden kanssa.

Taitoa voi harjoitella keskittymällä johonkin asiaan, joka on tässä hetkessä läsnä. Yksinkertaisimmillaan mindfulnessia on vaikkapa ympäröivien äänten tarkkaavainen havaitseminen, toisen kuunteluun huomion suuntaaminen tai vaikka hampaiden harjaamiseen keskittyminen.

Kun oppii poimimaan huomion juuri tähän hetkeen, oppii kuuntelemaan itseään. Ja ihmisen kehohan lähettää jatkuvasti viestejä voinnistaan. Kehon ja ajatusten havainnoinnilla on usein monenlaisia myönteisiä vaikutuksia.

Keskimäärin mindfulness on hyvä keino oman hyvinvoinnin ja jaksamisen parantamiseen. Se voi toimia esimerkiksi auttaa tietotyöläistä tiedon jäsentämisessä ja ongelmanratkaisussa tai auttaa kehittämään läsnäoloa sosiaalisissa tilanteissa. Tuottavuus paranee, kun ihmiset tekevät työtään keskittyneemmin.

Mindfulness vähentää sairauspoissaoloja, mutta ei siksi, että se parantaisi sairauksia. Kun ihmiset oppivat kuuntelemaan kehoaan, he reagoivat aikaisemmin stressiin ja kuormittaviin tilanteisiin. Näin he voivat korjata tilannetta jo ennen kuin päätyvät umpikujaan.

Mindfulness-harjoittelu parantaa usein unta ja helpottaa nukkumisvaikeuksia. Esimerkiksi Transport for London on järjestänyt kuusiviikkoisen mindfulness-ohjelman henkilöstölleen alkaen vuodesta 2004. Valtaosa (64%) ohjelmaan osallistuneista kertoi kolmen vuoden seurantatutkimuksessa, että harjoittelun aloitettuaan he ovat nukkuneet aiempaa paremmin.

Mindfulness auttoi myös minua

Tutustuin itse mindfulnessiin noin kymmenen vuotta sitten.

Silloinen työni oli stressaava ja kuormittava. Olin aina ollut hyvä keskittymään. Tuolloin huomasin kuitenkin, että vaikka minulla olisi ollut aikaa tehdä jokin asia kunnolla, sinkoilin asiasta toiseen ja moni jäi kesken.

Jälkikäteen olen huomannut, että muutuin silloin myös ikäväksi ihmiseksi.

Lähdin etsimään apua parempaan jaksamiseen ja törmäsin mindfulnessiin. Sen avulla löysin työkaluja itseni kuunteluun ja keskittymiseen. Sitä kautta sain paitsi verenpaineeni laskuun myös ratkaisuja jaksamiseeni ja siihen, mitä haluan työkseni tehdä. Enää en ole niin yhtäkkinen, vaan myös työkaverina aiempaa mukavampi.

mindfulness

Olen oppinut, että jokaisesta harjoituksesta on hyötyä. Pienikin pysähtyminen tekee mielestä selkeämmän ja rauhallisemman. Mutta pitkäkestoista vaikutusta saa aikaan vain ja ainoastaan mielen lihaksen säännöllisellä harjoittamisella. Ei kuntosalillakaan synny tuloksia yhdellä kerralla.

En usko, että elämämme muuttuu tulevaisuudessa yhtään nykyistä rauhallisemmaksi. Ihan tavallisessa elämässä on yhä enemmän ja enemmän asioita, jotka vaativat huomiotamme.

Keskittymiskykyä, taitoa ohjata itseään ja keinoja siirtyä automaattivaihteelta läsnäoloon tarvitaan aina vain kipeämmin.

-- --

Lue myös: Johtaja, kohtaa itsesi ja kehity esimiehenä >>

 

Johtaja, huollatko riittävästi itseäsi? Tiesitkö kuinka paljon pysähtymisestä ja hiljentymisestä voi saada voimaa? Johtajana tärkein työvälineesi olet sinä itse.

Ilmoittaudu mukaan seuraavaan johtajaretriittimme 26.–28.6.2017

LUE LISÄÄ RETRIITISTÄMME JA OTA YHTEYTTÄ

 

Hippu Pintilä

Hippu Pintilä

seniorikonsultti, psykologi, Mindfulness-ohjaaja CFM ®
Hipulla on yli 20 vuoden kokemus henkilöstöjohdon tehtävistä yrityksen sisällä tai konsulttina.

Näytä kaikki kirjoitukset »


Tilaa blogikirjoitukset