tekoäly rekrytointi

Nopeuttamalla tekoälyn avulla työllistymistä, yhteiskunta säästää miljardeja

7.11.2017    Aiheet: Työelämä, Blogi, Ajankohtaista

Yleisesti ihmiset näyttävät olevan sitä mieltä, että hitaus on arvostetumpaa kuin nopeus, ainakin jos halutaan varmistaa laadukas lopputulos.

Hitaasti valmistettu ruoka on maittavampaa kuin pikaruoka, pitkään tammitynnyreissä kypsytetty viini on korkealuokkaisempaa kuin viime vuoden sadosta puristettu juoma ja illan viimeiset hitaat vievät alkuillan nopeita rytmejä varmemmin tavoitteeseen. 

Uhka muutoksen nopeudesta pelottaa

Kiivaassa tekoälyn haittoja ja hyötyjä pohtivissa keskusteluissa näyttää olevan samantyyppisiä piirteitä. Tekoälyn hyödyntämisen tavoite on nopeuttaa tehtäviä ja parantaa ja varmentaa työn laatua, mutta tekoälyn mahdollistamaa nopeutta kuitenkin kyseenalaistetaan ja hitauden perään haikaillaan.

Hitaasti tuli ennenkin hyvä, miksi ei nyt. Nopeus pelottaa ja paljon on mielipiteitä eri ammattien häviämisestä ja työttömyyden kasvusta. Pelko työn määrän vähenemisestä on kuitenkin monen asiantuntijan mielestä turha viitaten Suomen palveluyhteiskuntaan siirtymiseen. Sata vuotta sitten 70 % työllisistä saivat toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta, nyt enää 4 %. Kuitenkin sekä työllisyys että tuottavuus on kasvanut.

Työnteko tulee luonnollisesti muuttumaan, mutta kukaan ei tarkalleen tiedä miten. Asiantuntijat näyttävät olevan samaa mieltä ainoastaan siitä, että rutiinitehtävät häviävät ja työtavat muuttuvat. Tilalle tulee ammatteja ja tehtäviä, joissa luovuus ja henkilökohtaamiset ovat tärkeitä.

Rekrytointiprosessissa nopeus on suorastaan vaatimus

Keskusteluissa on myös kommentoitu rekrytointiyritysten uusia työtapoja. Edistyksellisimmät yritykset käyttävät jo tekoälyä etsiessään kandidaatteja toimeksiantoihinsa.

Ensisilmäyksellä tämä tuntuu alleviivaavan pelkoja entisestään. Miten kone voisi hoitaa rekrytointia ihmistä paremmin? Miten varmistetaan, että kone on valinnut oikean henkilön? Eikö henkilöiden kohtaamisella ja inhimillisyydellä enää ole mitään merkitystä? Syrjäytyvätkö osa ihmisistä tämän takia?

”Vaikka tekoälyä toistaiseksi hyödynnetään rajoitetusti, on osoittautunut, että selkeissä, tiettyä osaamista vaativissa tehtävissä, kuten esim. IT- tai taloustehtävissä, automatisoinnista on paljon hyötyä”,  kertoo Barona Technologies hallituksen puheenjohtaja Tuomas Mikkonen. Kun tekoäly suuresta hakijamäärästä suodattaa oikean osaamisen omaavat henkilöt, aikaa säästyy ja rekrytoija voi panostaa aikaista enemmän kandidaattien kohtaamisiin ja henkilökohtaisiin arviointeihin

Rekrytointiyritysten lisäksi myös työntekijöitä palkkaavat yritykset ovat äärimmäisen kiinnostuneita tekoälyn käytöstä rekrytoinnin työkaluna. Suurin syy innostukseen on mahdollisuus nopeasti löytää parhaat tekijät ja saada oma liiketoiminta sujumaan entiseen tapaan tai mieluummin vielä paremmin. Väärä rekrytointi on aina suuri ongelma yrityksille. Rekrytointikustannusten säästö ei ole yrityspäättäjien mielestä merkittävää tässä yhteydessä.

Yrityspäättäjät eivät myöskään pääasiallisesti tavoittele työvoimakustannusten säästöä hyödyntäessään tekoälyä, todetaan McKinseyn työn tulevaisuutta ja tekoälyä käsittelevässä 27.10.2017 julkaisemassa tutkimuksessa. Neljännes haastateltavista yrityksistä uskoo lisäävänsä henkilöstöään tekoälyn tuomien hyötyjen takia.  

Työnhakijatkin vaativat nopeutta rekrytointeihin

Tekoäly nopeuttaa ja fokusoi myös työntekijöiden työnhakuprosessia ja työllistymistä.

Helsingin Sanomien mielipideosastolla nimimerkki ”Työttömyyskuopassaperäänkuulutti 27.9.2017 rekrytointiprosessiin nopeutta kirjoittaessaan seuraavasti:

 ”Työttömien työllistyminen tapahtuu luvattoman hitaasti. Vaikka työpaikkailmoituksissa on toivottu työn pikaista aloittamista, niin kiire häviää, kun työnantajat alkavat käsitellä hakemuksia.”

Kirjoittajan mukaan hitaus vaikeuttaa elämää, koska ei tiedä tuleeko valituksi ja se vuorostaan estää ottamasta vastaan edes väliaikaista työtä tai keskittymästä muihin avoimiin työpaikkoihin.

Tekoäly voi myös auttaa työnhakijaa ehdottamalla optimaalisia, hänen osaamiselleen sopivia työpaikkoja. Kallisarvoista aikaa säästyy kun hakija ei hae hänelle sopimatonta työtä. Lähitulevaisuudessa voimme myös syöttää tietomme muutamaan työnhakuportaaliin, jonka jälkeen tekoäly tarjoaa meille meidän osaamista vastaavia työpaikkoja.

Kaiken lisäksi nopeus säästää yhteiskunnan rahoja 
- jopa miljardeja

Työssä olevan henkilön rekrytointia toiseen työtehtävään toisessa yrityksessä voidaan nopeuttaa tekoälyn avulla.

Mutta yhtä tärkeää tai jopa vieläkin tärkeämpää on valjastaa tekoäly työttömien työnhakijoiden nopeampaan rekrytointiin. Jos työttömän työttömyysjakso lyhenisi päivällä, yhteiskunta säästäisi 26 miljoonaa euroa Henkilöstöpalveluyritysten Liiton laskelmien mukaan. Saman tutkimuksen mukaan 1 % lasku työttömyysluvuissa, säästäisi yhden miljardin yhteiskunnalle.

 hpl_infograafi_6_jpg.jpg

Kuva: HPL:n infografi

On siis suorastaan vastuutonta olla hyödyntämättä tekoälyä työllisyyden kohentamiseen. Veronmaksajien olisi suorastaan vaadittava sitä.

Nopeus kasvattaa tuottavuutta –> se vuorostaan luo lisää työtehtäviä -> siitä hyötyvät kaikki

Kun ruohonleikkuri keksittiin 1830-luvulla ja ruohonleikkuu sujuvoitui,  se avasi aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Bensakäyttöisten leikkureiden lanseerausten myötä, uusi tehokkaampi tapa huoltaa esimerkiksi golf- ja jalkapallokenttiä räjäytti markkinat ja nyt ruohokenttien huolto on miljardibusiness.

Tuottavuus on aina lisääntynyt kuin vanhoista työtavoista on siirrytty tehokkaampiin tapoihin saavuttaa enemmän vähemmillä panoksilla. Tuotannon tehostuessa hinnat laskevat ja tämä johtaa kulutuksen kasvuun. Tämä vuorostaan luo tarvetta uudelle työlle. Eli parempi tuottavuus ei hävitä työpaikkoja, vaan lisää niiden tarvetta.

Me emme vielä tiedä mihin kaikkeen voimme soveltaa tekoälyä. Emme osaa edes kuvitella kaikkia sen tarjoamia mahdollisuuksia.

Sen kuitenkin tiedän, että rekrytointipalveluja ei kannata perinteisellä tavalla hitaasti tuottaa.

Viininvalmistuksessa hitaus saattaa parantaa lopputulosta ja parinvalinnassa ei kannata hötkyillä, mutta rekrytoinnissa hitaudesta ei ole hyötyä. Hitaasti ei tule hyvä.

Nopea rekrytointiprosessi on kaikkien etu. Yrityksen. Yksilön. Yhteiskunnan.

Minna Vanhala-Harmanen

Minna Vanhala-Harmanen

minna.vanhala-harmanen@opteam.fi

Toimitusjohtaja, Opteam
puh. 040 0511 786

Näytä kaikki kirjoitukset »


Tilaa blogikirjoitukset

 

henkilöstövalmennus