Blogi ja ajankohtaista

Työelämän ja henkilöstöalan näkökulmat ja uusimmat tuulet Opteamin asiantuntijoiden kynästä.
1.3.2017

”Jatkuvasti between jobs” – Luovan työn välitys yleistyy

Tämä teksti on kokonaisuudessaan lainattu Ville Blåfieldin raportista: "Uusi työ –  uudet duunarit". Keskusteluja työn muutoksesta. Kalevi Sorsa Säätiö 2017.

 

 

Henkilöstöpalveluala eli kansan kielellä vuokratyö työllistää noin 100 000 suomalaista. Alalla toimii satoja työvoimaa välittäviä henkilöstöpalveluyrityksiä. Luovien alojen ammattilaisten työn välittäminen on kuitenkin vielä verraten uusi ajatus.

vuokratyö luovan työn välitys

Suomessa Opteam on panostanut viime vuosina perinteisten vuokratyöalojen lisäksi asiantuntijatyön välitykseen. Yritys uskoo, että tulevaisuudessa myös korkeakoulutettuja asiantuntijoita ja luovien alojen ammattilaisia välitetään palvelu-, teollisuus- ja toimistotyön tapaan. Asiantuntijapalveluita johtaa Opteamissa Jaana Kaarela.

”Kun itse tulin toiselta alalta henkilöstöpalvelualalle yli kymmenen vuotta sitten, minulle sanottiin, että miten voit mennä vuokrafirmaan. Asenteissa on tapahtunut kyllä suuri muutos. Vuokratyöstä on tullut yksi tunnustettu työsuhteen muoto”, sanoo asiantuntijapalveluitamme johtava Jaana Kaarela.

Kaarelan mukaan uudentyyppisten työsuhteiden tunnustamista hidastaa sanasto. Vanha tapa puhua keikka- tai vuokratyöläisistä sisältää arvolatauksia.

”Vaikka edelleen 80 prosenttia ihmisistä tekee töitä vakituisissa työsuhteissa, siihen rinnalle on tullut voimakkaasti muunlaisia työn tekemisen tapoja. Alkaa olla ihan normaali olotila olla between jobs. Kun me mietimme vaikka Ornamon kanssa muotoilijoiden ja asiantuntijoiden nykyistä työtapaa ja -markkinaa, siellä aletaan enemmän ja enemmän olemaan jatkuvasti between jobs. Aina vain useampien työelämä muodostuu tästä.”

Ihmiset personoivat osaamistaan ja muodostavat oman tehtävänsä

Kaarela kuvaa vuokratyöfirman asiakasyrityksiä, joissa perinteinen liiketoiminta murenee alta. On kehitettävä uutta, laajennettava toimintaa uusille aloille.

”Siellä joudutaan sitten miettimään ihan konkreettisesti, että kun vanhalla osaamisella ei pystytä enää tuottamaan uutta liiketoimintaa, tarvitaan ihan uudenlaista osaamista. Toisaalta yleistyy se, että ihmiset alkavat muodostaa oman tehtävänsä, itse personoida omaa osaamistaan. Tehtävät muodostuvatkin ihmisten osaamisten ympärille, ei niin päin että tiettyyn tehtävään haettaisiin sopivaa ihmistä.”

Kuten moni muukin haastateltava, Kaarela näkee, että työlainsäädäntö laahaa muutoksessa perässä.

”On hirveästi lainsäädännöllisiä esteitä sille, että työn uudet muodot ja tekijät eivät kohtaa. Hirveästi olisi työtä tehtävänä, mutta sitä ei osata tai pystytä ostamaan. Koetaan, että kaikista innovatiivisista tavoista tehdä työtä vain rangaistaan.”

Resursointia vai vuokratyötä

Luovien alojen ammattilaisten työn välittäminen on vielä verraten uusi ajatus. Kaarelan mukaan siihen on vielä totuttelua sekä työn tekijöiden että erityisesti ostajien puolella.

”Työntekijöitä kyllä löytyy. Siihen on vielä matkaa, että yritys ottaisi vuokratyöfirman kautta muotoilijan. Mutta luontevalta saattaa jo tuntua, että otetaan projektiluontoisesti osaaja, jolla on toiminimi. Ehkä tässäkin törmätään taas asioiden sanoittamiseen. Pitäisi puhua resursoinnista eikä vuokratyöstä. Koko tältä kentältä, ylemmistä toimihenkilöistä, asiantuntijoista, puuttuu terminologia.”

OMAN OSAAMISEN SANOITTAMISEN HAASTE

”Muotoilijapuolella työttömyysprosentti on 25. Siellä on edelleen aika paljon sellaista, että asiakkaat ja työntekijät eivät kohtaa toisiaan. Toisaalta ei osata ostaa osaamista, toisaalta ei osata sanoittaa omaa osaamista. Ala on edelleen vahvasti kiinni siinä, että perinteisesti on ostettu teollisen muotoilun lopputulosta. Toisaalta muotoilijan, joka on tottunut myymään lopputulosta, on vaikea sanoittaa omaa osaamistaan laajemmin. Että hän olisi kehittäjä tai ongelmanratkaisija.”

Kaarela kuvaa kahta eri suhtautumistapaa vuokratyöhön: On yritysjohtajia, jotka lähtevät siitä, että työ joka voidaan resurssoida ulkoistamalla, kannattaa järjestää niin.

”Ja sitten on yrityksiä jotka ajattelevat, että ei tätä meidän alaa voi kukaan ulkopuolinen ymmärtää.”

Ydinihmisten ympärille verkosto

Vuokratyöfirman näkökulma on näiden yhdistelmä. Kaarela uskoo, että tulevaisuudessa yritysten on entistä selvemmin tunnistettava omat ankkuriosaajansa ja toisaalta tehtävät, jotka voidaan ulkoistaa. ”Me lähdetään siitä, että pitää tunnistaa organisaation ydinihmiset ja siihen ympärille rakentaa verkosto.”

Erityistä potentiaalia vuokratyössä nähdään projektiluontoisissa asiantuntijatehtävissä.

”Voi olla, että jotain osaamista tarvitaan yrityksessä vuoden projektiin, vaikka johonkin muutosprojektiin, mutta ei jatkuvasti.”

Kaarela ei näe vuokratyöntekijän asemaa samalla tavoin yksinäisenä ja yhteisöttömänä kuin tutkija Haapala haastattelussaan. Kaarelan ajattelun mukaan vuokratyöfirman kautta työskentelevä voi jopa saada perinteisessä palkkasuhteessa olevaa enemmän: yhden sijaan kaksi työyhteisöä.

”Ihminenhän valitsee tietyllä tavalla itse, kumpaan yhteisöön hän haluaa kuulua: työn ostavan yrityksen vai työnvälitysyrityksen yhteisöön. Hänhän on työsuhteessa meihin, mutta toisaalta jos on pitkään samassa yrityksessä, totta kai identiteetti ja yhteisö alkaa rakentua sinne. Silloin on kauhean ratkaisevaa, miten se työyhteisö ottaa sinut vastaan. Mikä siellä on kulttuuri. Onko sinulla samanlainen sähköpostiosoite kuin kaikilla muilla, vai onko se erotteleva. Toisaalta et samalla tavalla kuulu työyhteisön sisäisiin peleihin ja skismoihin. Saat yhteisöstä tavallaan parhaat palat.”

KOLMAS IDENTITEETTI

”Voi olla kaksi yhteisöä jotka työntekijä kokee merkitykselliseksi. Ja näiden rinnalla voi olla tavallaan vielä kolmas, jokin oma intohimotyö tai identiteetti, jota tekee palkkatöiden rinnalla. Se voi olla esimerkiksi ala, jolla hakee vielä jalansijaa, mutta joka on keskeinen oman identiteetin kannalta.”

Vuokratyöfirmat ovat laajentaneet palveluitaan työn välityksestä koulutukseen ja laajemmin rektytointipalveluihin. Opteamin kaltaisen yrityksen visiossa kenttä laajenee entisestään.

”Verkostoituminen on tulevaisuuden työelämässä todella tärkeä meille kaikille, olemme minkälaisessa työsuhteessa tahansa. Mutta sekin voi olla kuormittava tekijä, jos sitä verkostoitumista ei saa käyntiin. Ajattelemme, että me voisimme tässäkin olla jonkinlainen hubi, kohtaamispaikka, joka voisi tuoda yhteen nimekkäitä ammattilaisia ja alalla vasta jalansijaa hakevia. Sekin voisi tulevaisuudessa olla meidän kaltaisen yrityksen yksi tehtävä.”

 Lähde: Ville Blåfield. "Uusi työ – uudet duunarit". Keskusteluja työn muutoksesta. Kalevi Sorsa Säätiö 2017. 

LUE KOKO JULKAISU

 

TILAA OPTEAM LUOVAN UUTISKIRJE

TUTUSTU OPTEAM LUOVAAN

Opteam

Aihealueet: henkilöstövuokraus, Työelämä, vuokratyö, Blogi, opteam luova

Tilaa
blogikirjoitukset

Avainsanat

katso kaikki